Tallinn Winner 2012

Viikonloppu oli taas ohjelmaa täynnä. Lauantaina vein Viivin hoitoon Ikaalisiin, otin Naavan suoraan kurapeltolenkiltä autoon, käväisin matkalla juhlissa ja ajoin illalla Vantaalle hotelliin. Sunnuntaiaamuna oli aikainen herätys aamuviideltä, suuntana Tallinna ja Winner 2012 -näyttely. Mukaan lähtivät myös naapurin Herra Töpönen (Santtulan Nemo) ja Perro (Santtulan Perro) .
Koirat matkustivat laivamatkan autossa, mammat nauttivat aamiaista. Tallinnassa sitten todettiin, että mikään mukana olleista kolmesta navigointilaitteesta ei löytänyt itseään kartalle, joten etsiydyttiin perille ihan perinteisellä tavalla, ja oltiin Saku Suurhallissa oikein hyvissä ajoin.

Kehä oli vähän myöhässä, mutta mikäs sinä oli odotellessa.



 Ja hyväähän kannattaa odottaa: Perro sai kolmannen junnuserttinsä ja tuli Viron junnuvalioksi sekä parhaana uroksena pokkasi sekä Tallinn Junior Winner ja Tallinn Winner -tittelit. Herra Töpönen sai sertin ja CACIBin ja tuli Viron valioksi.

Naavasta tuomari Ilona Onstenk-Schenk tykkäsi kovasti. Hän sanoi siinä Naavaa tutkiessaan, että hän on usein ollut Espanjassa kataloita arvostelemassa, tämä on aivan excellent! Naavakin sai sertin ja CACIBin ja tuli siis Viron valioksi, bonuksena Tallinn Winner -2012 -titeli. Lopuksi Naava kiersi vielä kehän Perron kanssa ja oli ROP.
Ryhmäkisat vähän venyivät, mutta kannatti odottaa. Kokoontumiskehässä tuomari, sama joka arvosteli rodun, kävi pikaisesti taputtamassa Naavaa päähän, ei juoksuttanut, ei edes vilkaissut sen koommin. Kuvittelin tämän ryhmäkisan jäävän mieleen lähinnä sitä, että minut määrättiin juoksemaan kehän porukan ensimmäisenä. Kerrankin katala on kärjessä :)

Saatiin odotella vielä hyvä tovi. Onneksi ei ollut kiire laivalle. Lopulta tuli ykkösryhmän vuoro ja päästiin liikkeelle.
Hämmästys oli suuri, kun tuomari viittasi Naavan valitsemansa kahdeksan parhaan joukkoon.

 Sitten tuomari kävi kättelemässä ja ajattelin, että meidät jonon ensimmäisenä käteltiin juuri ulos. Mutta ei, seuraavaksi kutsuttiin kehän keskelle neljä sijoittujaa ja muille kiitos. Naava oli valittujen joukossa!

Siinä oli mammalla hengästyttävä paikka yrittää pysyä vauhdilla liikkuvien kilpakumppaneiden perässä. Piti vähän kaarteissa oikaista:)  Ilmeisesti tuomari oli jo rotukehässä päättänyt huomioida Naavan ryhmäkilpailussa ja päädyimme lopulta vihreälle matolle sijalle neljä.

Tosi hienoa, että joskus myös katala noteerataan runsaslukuisessa ykkösryhmässä. Yleensä se on harvinaisempien rotujen kohdalla kierros ja ulos, kiitos kun jaksoitte odottaa. Tulin juuri ajatelleeksi, että Tallinna on ollut hyvä paikka meikäläiselle: edellisen (ja ainoan aikasemman) kerran olin siellä Ossi-papan kanssa vuonna 1998 ja silloinkin sijoituttiin ryhmässä, silloin RYP-5. Kotimaassa ryhmäkehiä on koluttu vuosien saatossa aika monta kertaa ja sijoittumisprosentti on aika paljon huonompi kuin Tallinnan 100 %...muttei 0 kuitenkaan :) Naavalle kerta ei ollut ensimmäinen, se on kertaalleen voittanut pentunäyttelyssä ykkösryhmän ja kerran ollut toinen. Kerran se on junnuna valittu seitsemän parhaan joukkoon, mutta kätelty ulos kalkkiviivoilla.
Mutta tulipahan taas todistettua, että käytännössä suoraan keväiseltä rapapellolta otettuna ja muutaman vedon verran päivän aikana harjalla sipaistuna, lyllertävän tädin esittämänä (ei siis minihametta ja korkokenkiä) voi myös menestyä. Ei tarvitse tuntikausia pestä ja puunata, nyppiä ja föönata, tai sukia  tulikuumalla suoristusraudalla tai sumuttaa suut silmät täyteen kemikaaleja. Eikä tarvitse ilahtua tuomarin tarjoamasta huomiosta...riittää, että sietää :)
Kotona olin puoli kahden huikkeilla yöllä. Aamulla oli vähän väsy lähteä töihin, mutta erittäin onnistunut viikonloppu kaiken kaikkiaan!